Mitä Ajattelet?

Muistan ku Neumann kertoi, ettei se jaksa puurtaa jonkun biisin parissa, että se haluaa tehdä kappaleet nopeasti. Paula Vesala taas sanoi, että sille biisinteko on sellasta puurtamista eikä sen mielestä voi puhua sanojen "keksimisestä". Heikki Salo sanoi, että sen mielestä ne on noloja jotka sanoo, että se biisi tuli jostain korkeammilta voimilta ja ne ite vaan oli siinä välissä. Tosin Salolla on se liitovaihe joka mullakin on runoillessa, että tehään vaan.

Konrad sanoi että Kent on awesome!

+ Kent on awesome

And so is Magenta.

hoh hallille >

ei JAXAIS mutta lupasin!

Naszzy kirjoitti:Pekka ei halua syntyä! Hän pistää hanttiin, ja jää sinne missä onkin. Kastamattomat lapset joutuvat helvettiin, joten sinne Pekkakin joutuu, kun lääkärisetä vihdoin kiskoo hänet ulos kuolleena.

Ankarasti, mutta oikeudenmukaisesti, Herran tuomion jälkeen hän siis palaa iankaikkisesti helvetin liekeissä, kuten Raamattumme ilmoittaa.


oonko ees hyvä pelaamaan

Hikipelit! .

Eilen pelasin juuri noita elämäpelejä.

nickorules kirjoitti:

Naszzy kirjoitti:Pekka ei halua syntyä! Hän pistää hanttiin, ja jää sinne missä onkin. Kastamattomat lapset joutuvat helvettiin, joten sinne Pekkakin joutuu, kun lääkärisetä vihdoin kiskoo hänet ulos kuolleena.

Ankarasti, mutta oikeudenmukaisesti, Herran tuomion jälkeen hän siis palaa iankaikkisesti helvetin liekeissä, kuten Raamattumme ilmoittaa.


oonko ees hyvä pelaamaan

Hikipelit! .

Eilen pelasin juuri noita elämäpelejä.

[x] mustiin pukeutunut tuhma tyttö

Pitäisi kirjottaa tää esitelmä Metallicasta. Muttakun se saisi olla vaan aukeeman pitunen. Aukeamalle ei mahdu tarinaa edes The Black Albumiin asti!! Sitten kun siihen pitää vielä kirjottaa koko diskografia singlejä, EP:itä ja livealbumeja myöten ja musavideot kanssa! Mun tiivistys taidoillani tähän menee koko vihko -.-

Vähänks mä oon ärsyttävä.

Oon oikeesti ihan kurkkua myöten täynnä sitä tyyppiä.. Se on oikeesti niin vainoharhanen etten tiedä että pitäskö itkeä vai nauraa vaiko molempia yhtä aikaa ja että miten päin sitä pitäs olla.. Syyttää semmosista asioista mitä en oo tehny, eikä sillä oo mitään todisteita.. En voi kyllä enää kutsua sitä mun ystäväks, ei se oikeestaan oo ees mikään kunnon ystävä ikinä ollu, me ollaan niin eri maailmoista ja en tajua sen ajatus maailmaa ollenkaan.. Haistakoot vaikka paskan.. Ihan sama mulle, mua ei enää kiinnosta..

kattrri kirjoitti:[x] mustiin pukeutunut tuhma tyttö

????

Metal666licA kirjoitti:Pitäisi kirjottaa tää esitelmä Metallicasta. Muttakun se saisi olla vaan aukeeman pitunen. Aukeamalle ei mahdu tarinaa edes The Black Albumiin asti!! Sitten kun siihen pitää vielä kirjottaa koko diskografia singlejä, EP:itä ja livealbumeja myöten ja musavideot kanssa! Mun tiivistys taidoillani tähän menee koko vihko -.-

Mulla on enkussa työn alla puhe. Kestoksi pitäis tulla 3-5 minuuttia, joten se saksi kaikki bändit pois.

Joten otin levyn. Megadethin Cryptic Writingsista teen.

Ota vaikka Master of Puppets tai jos on liian suppea alue, niin ota historia Cliffin kuolemaan asti.

nickorules kirjoitti:Mulla on enkussa työn alla puhe.

FREE SPEECH, FREE SPEECH FOR THE DUMB
FREE SPEECH, FREE SPEECH FOR THE DUMB
FREE SPEECH, FREE SPEECH FOR THE DUMB
FREE FUCKIN' SPEECH!

Mä en kuuntele enää sitä musiikkia mitä mä rakastin joskus, mitä mä ajattelen että rakastan edelleen. Voiko musiikkia ylipäätään edes rakastaa?
Mä kuuntelen purkkapoppia ja kaikennäköistä toinen toistaan ihmeellisempää tai tylsempää mitä suosituimmat radiokanavat suoltavat pellolle. Mä en jaksa keskittyä musiikkiin. Musta on kiva, kun se musiikki vaan soi taustalla ja voi välillä niin halutessaan lauleskella päänsisäisesti tai mahdollisesti ääneenkin jotakin pätkiä. Mä en jaksa keskittyä siihen, mä en jaksa oikeasti kuunnella sitä. Joskus se oli mulle kaikki kaikessa. Että sai uppoutua välillä kaukaksikin aikaa, unohtua, nukahtaa johonkin haavemaailmaan rakkaan metallimusiikkini soidessa korvista sisään, täyttämään pään täysin sillä. Enää mä en jaksa kuunnella sitä. Mä en kuuntele edes Nightwishia, bändiä joka oli mulle kerran ihan oikeasti ihan kaikki. Joka kuvasti mulle kaikkea, todellisuutta, kaikkea sitä mitä oli.

Kyllä mä edelleen jos joku kysyy sanon että Nightwish on se rakkain, lempibändini. Mutta, hitto, voinko mä sanoa niin, jos mä en enää edes kuuntele sitä? Jos mä kuuntelen vain tämänhetkistä hittimusaa radiosta ja siihen lisäksi youtubesta Mozartia ja Vivaldia silloin kun saan kitaranopettajaltani uusia biisejä soitettavaksi.

Jos joku kysyy, ensimmäiseksi mä sanon että mä pidän Sonata Arcticasta, Within Temptationista, Kotiteollisuudesta, Ensiferumista, Turisaksesta. Miksi helvetissä mä sanon niin, kun mä en ole mitään noista oikeasti kuunnellut varmaan kuukausiin, ellen ihan oikeasti jopa vittu vuosiin? Okei. Ei nyt sentään vuosiin.

Mutta eikö mun pitäisi sanoa, että mä pidän siitä hittimusiikista mitä ne hittiradiot soittavat joita mä nykyään melkein pelkästään kuuntelen? Mutta mä en sano. Ehkä siksi, koska se miten mä ajattelen että mä pidän jostakin noista, se pitämisen taso, se, mikä lie, se ei oo lähelläkään sitä tunnetta mikä mulla on Nightwishia tai Sonata Arcticaa kohtaan. Se ei oo mitään sinne päinkään.

Pitääkö mun siis päätellä, että mä silti yhä edelleen pidän Nightwishista? Ainakin se tulee aina heti ensimmäisenä mieleen. Se Rakkain, se jolla oikeasti on ollut jotakin merkitystä. Mutta onko se vain tottumus? Se, että muka pidän tai oikeasti pidän siitä. Tottumus, koska kuuntelin sitä päivittäin tai vähintään viikoittain kolmen-neljän vuoden ajan? Onko se vain tottumus vai onko se oikeasti jotakin joka on?

Olenko mä laiska? Laiska, koska en jaksa keskittyä, en jaksa uppoutua, en jaksa syventyä? Vai olenko mä kyllästynyt? Turtunut? Helppouteen tottunut? Siihen helppouteen ettei musiikkia tarvi ajatella? Siihen että sen vaan voi antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, niin kuin sen radiohittipaskan voi antaa mutta miten Nightwishiä ei voisi?

Mitä hittoa mulle on tapahtunut? Miksi mä en enää ole niin saakelin.. en mä tiedä, ei mulla ole sanaa siihen. Miksi? Miksi mulla ei ole tarvetta uppoutua sängynpohjalle jopa tunneiksi rakkaan Nightwishini tai Sonata Arctican soidessa ja täyttäessäni pääni kokonaan sillä musiikilla?

Kyllä mä silti sanon että mä pidän Nightwishistä. Että metallimusiikki on lempimusiikkiani. Olkoonkin etten kuuntele sitä lähes koskaan.

Musta alkaa tuntua, et saan tänään jopa jotain aikasekskin..

Ah ah ah.

Nään selvästi kuinka se katsoo alta kulmiensa. Ziisus, ei minusta ole tähän. Mut jos en kerro, entä jos tää juttu jää häiritsemään oikeesti pitkäksikin aikaa? Sieluni silmin nään itteni kuolinvuoteellani itkemässä kun en tullut selvittäneeksi asioita sen kanssa : ( Persiistä.

Hui saatana, säikähdinkö.

On siinäkin sana.

Ihihihihi-fiilis.

Näin on. Uskoisit.

Ramma lamma lamma ka dingity ding da dong
Shoo bop shoo wadda wadda yippity boom da boom
Chang chang changity chang shoo bop
Dip da dip da dip do wop da dooby do
Boogy boogy boogy boogy shooby sho wap sho wap
Sha na na na na na na na yippity dip da do
Ramma lamma lamma ka dingity ding da dong
Shoo bop shoo wadda wadda yippity boom sha boom
Chang chang changity chang shoo bop
Yip da dip da dip shoo bopp sha dooby do
Boogedy boogedy boogedy boogedy shooby do wap sho bop
Sha na na na na na na na yippity dip da do
A womp bop a looma a womp bam boom

I sit and wonder why-y-y, oh why you left me oh Sandy.

MIKS TÄÄ ON NIIN HELVETIN HIDAS.

Ennen muokkausnappula oli parasystäväni, nyt sen paikan on vienyt poistonappula.

Poor Richard kirjoitti:Ennen muokkausnappula oli parasystäväni, nyt sen paikan on vienyt poistonappula.

LOL kirjotinko mä oikeasti parasystävä?